Sijoitusyhtiö.net

Opas oman yhtiön kautta sijoittamiseen

Mikä on sijoitusyhtiö ja miten se toimii? Milloin sijoitusyhtiö kannattaa? Miten perustan sijoitusyhtiön? Sivusto on artikkelipankki, josta löydät vastauksia kysymyksiisi ymmärrettävässä muodossa. 

Sijoitusyhtiö

Sijoitusyhtiöllä voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa, eikä virallista määritelmää ole olemassa.  Tällä sivustolla sijoitusyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, joka harjoittaa enemmän tai vähemmän aktiivista sijoittamista. Yleisimpiä sijoitusinstrumentteja ovat pörssiosakkeet, rahastot, johdannaiset, kryptovaluutat, listaamattomat osakkeet, asunto-osakkeet ja kiinteistöt.

Holding-yhtiö on vastaavanlainen termi, jota käytetään laajasti ja usein myös sijoitusyhtiön synonyymina. Tällä sivustolla holding-yhtiöllä viitataan hieman eriluonteiseen yhtiöön. Holding-yhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, jonka päätarkoitus ei ole käydä kauppaa pörssissä tai harjoittaa asuntosijoittamista, vaan holdata passiivisesti muutamaa sijoitusta tai esimerkiksi listaamattoman yhtiön osakkeita, jossa itse on mukana. Rajanveto sijoitusyhtiön ja holding-yhtiön välillä on usein häilyvää, mutta kategorisoinnin avulla aiheita on helpompi käsitellä.

Sivuston teksteissä keskitytään pohtimaan, onko henkilön, perheen tai muun omistajajoukon sijoituksia tai omistuksia viisasta hallita osakeyhtiön alla, oli kyseessä sitten sijoitusyhtiö tai holding-yhtiö. Näkökulma on täysin verotus- ja hallintokeskeinen, eikä itse sijoittamiseen oteta kantaa.

Sijoitusyhtiön verotus

Sijoitusyhtiö, kuten muutkin osakeyhtiöt, maksaa voitostaan yhteisöveroa 20%. Yhteisövero 20% on tasavero eli prosentti ei muutu summien kasvaessa. Yhtiön tulos on tulot vähennettynä menoilla. Tulojen ja menojen muodostuminen kirjanpitoon ja verotukseen tapahtuu melko intuitiivisesti, lukuunottamatta tiettyjä poikkeuksia, joista sijoitusyhtiön kannalta merkittävimpiä ovat vaihto-omaisuus ja muu omaisuus Miten sijoitusyhtiön sijoitukset luokitellaan vaihto-omaisuuden ja muun omaisuuden välillä, on ensimmäinen merkittävä ja vaativa asia sijoitusyhtiön verosuunnittelussa.

Osakeyhtiössä kuluvähennykset ovat laajemmat kuin henkilöverotuksessa. Puhtaassa sijoitusyhtiössä kulut ovat kuitenkin yleensä melko pienessä roolissa ja niiden täysimääräinen hyödyntäminen vaatii jo vaivannäköä. On kuitenkin olemassa tietyt “matalalla roikkuvat hedelmät”, jotka kannattaa poimia. 

Sijoitusyhtiön verotuksessa on tärkeää ottaa huomioon se, mistä varat ovat tulleet yhtiöön. Useimmiten varat ovat tulleet omistajilta, jotka ovat henkilöitä. Omistajat joko lainaavat varat yhtiölle, jolloin puhutaan osakaslainasta tai tekevät yhtiöön SVOP-sijoituksen, eli sijoitetun vapaan oman pääoman sijoituksen, jonka sijoitusyhtiö voi palauttaa sijoituksen tekijälle tiettyjen sääntöjen puitteissa. Veromielessä huomionarvoista on se, että nämä lainatut/svop-sijoitetut varat voidaan palauttaa omistajille ilman veroseuraamuksia. Sijoitusyhtiön tuottamat voitot kertyvät kuitenkin taseeseen erilliselle kirjanpitotilille ja ne ovat palautettavissa omistajille käytännössä osinkoina tai palkkoina, jotka ovat verotettuja. Lainan tai SVOP-sijoituksen luoma “saldo” antaa paljon liikkumavaraa ja mahdollisuuden verosuunnitteluun, jos edellä mainittuja kertyneitä voittoja ei ole kiire saada yhtiöstä ulos. Tilanteita, joissa yhtiön varojen lähde ovat yritystoiminnan tai exitin tuotot, käsitellään kategoriassa Holding-yhtiö.  

Yksityiskohta sijoitusyhtiön verotuksessa, jonka verovaikutukset jäävät helposti sijoittajalta tiedostamatta ja joka saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia tilitoimistoille, on ulkomaisten osinkotuottojen lähdeverot

Voitonjaon verotus

Voitonjaossa on kyse siitä, että yhtiöön kertyneet voitot jaetaan ulos yhtiöstä omistajille. Huomautan vielä uudelleen, että yhtiöön lainatut tai sijoitetut varat eivät ole kertyneitä voittoja ja ne voidaan palauttaa ilman veroseuraamuksia. Ennen voitonjakoa voitot ovat yhtiön omaisuutta ja jotta ne saadaan jaettua omistajille, täytyy käyttää voitonjaon eri keinoja, jotka ovat enemmän tai vähemmän verotettuja. Voitonjaon pitkän aikavälin verosuunnittelu on toinen merkittävä ja vaativa asia sijoitusyhtiön verosuunnittelussa. 

Palkanmaksu – sijoitusyhtiöstä palkkaa verotehokkaasti

Sijoitusyhtiön voitonjaon verosuunnittelu koostuu kahdesta pääkomponentista: osingosta ja palkanmaksusta. Palkanmaksu on tehokas voitonjakokeino omistajille, jotka eivät ole muussa palkkatyössä tai saa muuta ansiotuloa kuten eläkettä. Optimaalisen palkan määrän laskennassa keskiössä on Suomen progressiivinen ansiotuloverotus. Aiheesta voi lukea lisää teksteistä osa 1 ja osa 2. Sijoitusyhtiön omistajan, joka katsotaan palkanmaksussa yrittäjäksi (omistaa yhtiöstä yli 30% itse tai yli 50% perheensä kanssa (ja itse vähintään yhden osakkeen)), palkasta ei muodostu työnantajan sivukuluja, paitsi sairausvakuutusmaksu 1,53%(2021) jos palkansaajalla on YEL-vakuutus. Sijoitusyhtiön omistajan YEL-vakuuttamisesta olen kirjoittanut tekstit YEL 1 ja YEL 2. Lyhyesti sanottuna YEL-vakuutus tulisi ottaa, jos sijoitustoiminta vaatii omistajalta paljon aikaa ja YEL-vakuutuksen suuruuden määrittää omistaja itse.

Sijoitusyhtiön osingot ja osingonjako   

Toinen voitonjakokeino on osinko. Osinkona voidaan jakaa yhtiöstä kaikki voitot, mutta huojennetun osingon määrää on rajoitettu. Huojennettua osinkoa voidaan jakaa 8% sijoitusyhtiön nettovarallisuudesta per kalenterivuosi. Nettovarallisuus on hieman yksinkertaistettuna yhtiön varat miinus velat. Jos huojennettua osinkoa halutaan jakaa, on yhtiöön tehdyt sijoitukset parempi olla SVOP-sijoituksina, eikä lainoina, koska SVOP-sijoitus luetaan yhtiön omaksi pääomaksi, mutta lainaa ei. Jos osingonjaosta ei alkuvaiheessa ole varmuutta, voidaan alkuun tehdä hallinnollisesti kevyempi laina, mutta tarvittaessa ennen osingonjakoa “konvertoida” lainat SVOP-rahastoon. Huojennetusta osingosta veroa maksaa osingonsaaja ja henkilöllä osinko listaamattomasta yhtiöstä verotetaan 25% osalta pääomatulona ja 75% osalta verovapaana tulona, jos henkilön saamat listaamattomista yhtiöistä saadut osingot ovat enintään 150k€/vuosi. Näin ollen pääomatuloverokannan ollessa 30 tai 34%, on osingon veroprosentti henkilölle 7,5% tai 8,5%. 

Milloin osinkoa sitten kannattaa nostaa? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta vaan mielekkyys riippuu yhtiön ja henkilöomistajan tilanteesta. Yleisellä tasolla voi sanoa, että mitä enemmän voittoja on kertynyt tai oletetaan kertyvän suhteessa yhtiön varallisuuteen ja palautettavissa olevaan pääomaan, sitä todennäköisemmin osinkoa on järkevää nostaa. Osingonjakostrategian suunnittelussa on tärkeää katsoa pitkälle tulevaisuuteen, koska huojennettua osinkoa saa vain tietyn määrän per kalenterivuosi, takautuvasti ei onnistu. 

Henkilökohtaisten varojen siirtäminen yhtiöön

Kolmas merkittävä ja vaativa asia sijoitusyhtiön verosuunnittelussa on henkilökohtaisen omaisuuden siirtäminen yhtiöön. Usein kuvio on aika nopeasti ratkaistu, mutta jos omaisuutta on kertynyt pitkältä ajalta eri kohteisiin, saattavat laskelmat olla mutkikkaampia. Olen kirjoittanut henkilökohtaisen omaisuuden siirtämisestä tekstin, jossa käsitellään aihetta kirjanpidon, verotuksen sekä eri omaisuuslajien osalta. Yleisellä tasolla voi sanoa, että siirron järkevyydessä ja ajankohdassa tulee arvioida siirrosta aiheutuvia verovaikutuksia, siirto kun on henkilölle verotuksessa luovutus. Asunto-osakkeiden kohdalla keskiössä ovat pankkilainojen järjestely sekä varainsiirtovero. Yritysomistusten järjestelyjä on käsitelty kategoriassamme Holding-yhtiö.

Sijoitusyhtiön
kirjanpito

Sijoitusyhtiötä, kuten muitakin osakeyhtiöitä, koskee kirjanpitovelvollisuus. Sijoitusyhtiön kirjanpito eroaa siinä mielessä tavanomaisista osakeyhtiöistä, että sitä ei yleensä koske arvonlisävelvollisuus, joka syntyy kun yhtiö myy tuotteita tai palveluita. Sijoitusten myyminen ei siis ole arvonlisäverotuksen alaista. 

Kun arvonlisäverovelvollisuutta ei ole, johtaa tämä siihen, että kirjanpitoa ei myöskään ole välttämätöntä tehdä kuukausittain tai edes useammin kuin tilikausittain. Kirjanpitolain mukaan kirjausten ajankohdan osalta on riittävää, että “viranomaiselle verotusta tai muuta tarkoitusta varten voidaan laatia ajantasaisesta kirjanpidosta” (KPL 2:4 §). Sijoitusyhtiöllä ainut deadline on yleensä veroilmoitus 4kk tilikauden päättymisestä.  

Kun kirjanpito tehdään oletuksena kerran vuodessa, helpottaa tämä sekä kirjanpitovelvollisen, että mahdollisen tilitoimiston työtä kun materiaalia ja kirjanpitoa ei tarvitse koostaa jatkuvasti. Ajoittain yrityksen omistajat tarvitsevat kuitenkin kirjanpidosta “väliajon”, useimmiten pankin pyynnöstä lainaneuvotteluja varten.

Sijoitusyhtiön taseessa relevanteimmat omaisuusluokat ovat vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus sekä pysyvien vastaavien sijoitukset (verotuksessa luokka “muu omaisuus”). Nimistäkin voi päätellä, että vaihto-omaisuuteen kirjataan luonteeltaan vaihdettavaksi tarkoitetut sijoitukset ja pysyviin vastaaviin sellaiset, joiden on tarkoitus tuottaa arvoa useampana tilikautena. Jaottelua ei käytännön syistä tehdä kuitenkaan arvopaperi- tai sijoituskohtaisesti, vaan esimerkiksi arvo-osuustilillä olevat pörssiomistukset kirjataan lähtökohtaisesti kaikki samaan koriin. Muita teoriassa mahdollisia omaisuusluokkia sijoituksille kirjanpidossa ovat rahoitusomaisuus sekä käyttöomaisuus, mutta kumpikaan niistä ei sovellu puhtaaseen sijoitusyhtiöön, vaan liittyvät yhtiöihin, jotka harjoittavat myös “tavallista” liiketoimintaa. Voit lukea aiheesta lisää kategoriastamme Holding-yhtiö

Sijoitusyhtiön tilitoimisto

Jos valitsisin tilitoimistoa sijoitusyhtiölleni, arvioisin ensiksi asiakaspalvelua ja kommunikaatiota. Toiseksi arvioisin seuraavia asioita:

  1. Asiantuntemus sijoitusten ja varojenhallinnan verosuunnitteluun
  2. Asiantuntemus sijoitusten kirjanpidollisiin linjauksiin
  3. Valmius erilaisten sijoitusinstrumenttien/erikoistilanteiden kirjanpitoon
  4. Menetelmät suurien transaktiovolyymien käsittelyyn

Tilitoimiston arvo asiakkaalle muodostuu ainakin seuraavista tekijöistä:

  • Mielenrauha – asiat hoidetaan ja ne tehdään oikein, ei ongelmia Verohallinnon kanssa
  • Helppous ja selkeys –  ei säätöä ja tiedät missä mennään 
  • Yhteistyön voima –  keskustelun kautta parhaat ratkaisut juuri sinun tilanteeseesi
  • Rahalliset säästöt – verosuunnittelulla minimiverot maksimimyöhään

 

Etsitkö tilitoimistoa joka ymmärtää sijoittamisesta ja omistamisesta? InvestCo tarjoaa kokonaisvaltaisen palvelun vero-optimoinnista perustamiseen ja kirjanpitopalveluun

Sijoitusmaailma on meille tuttu. Omistus- ja verokuvioiden pyörittely on meille jokapäiväistä tekemistä. Sijoitustapahtumien käsittelyn valmiit mallit antavat meille mahdollisuuden tarjota kohtuullisen ja ennustettavan hinnan. Vaivattomuus johtaa myös siihen, että päähuomiomme kohdistuu yhtiösi optimointiin, eikä kirjauksista selviämiseen.

Ota tarvittaessa yhteyttä alla olevalla viestilomakkeella tai sivustomme investco.fi kautta. 

SIJOITUSYHTIÖN/HOLDING-YHTIÖN PERUSTAMISPAKETTI

  • Tilanteen arviointi ja suunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa
  • Osakeyhtiön perustaminen
  • Kirjanpitopalvelu
  • Ympärivuotinen tuki

Lähetä viesti

7 + 10 =

Sijoitusyhtiö – uusin kirjoitus

MILLOIN SIJOITUSYHTIÖN PERUSTAMINEN KANNATTAA?

Minulta usein kysytään, paljonko pitää olla varallisuutta, että sijoitusyhtiön perustaminen kannattaa. Vastaan aina, että riippuu kokonaistilanteesta. Varallisuuden määrä tai oikeastaan (oletettujen) tuottojen määrä on yksi tekijä, mutta ratkaisevaa on kuinka paljon...

SIJOITUSYHTIÖN PERUSTAMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ

Ennen kuin yhtiön perustamisilmoitusta lähtee täyttämään, on hyvä tiedostaa mihin on ryhtymässä. Sijoitusyhtiö on osakeyhtiö, jota koskee osakeyhtiön lait ja velvollisuudet. Erityisesti yhden henkilön hallinnoima sijoitusyhtiö on kuitenkin äärimmäisen yksinkertainen...

Asuntosijoittaminen yhtiön kautta – kirjanpito ja verotus

Tässä tekstissä käsitellään, miten asunto- ja kiinteistösijoittamisen eri muotoja luokitellaan yhtiön kirjanpidossa ja veroilmoituksella. Haluan painottaa, että alla olevat valinnat ovat vain lähtökohtia, käsittely arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Kaikenlaiset...