Vaihto-omaisuus kuuluu taseen vaihtuviin vastaaviin. Kirjanpitolaki luonnehtii omaisuuslajia seuraavasti: “Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.” (KPL 4:4)
Yksi mahdollisuus käsitellä arvopapereita kirjanpidossa onkin ajatella arvopaperit kauppatavaraksi ja kirjata ne vaihto-omaisuudeksi. Arvopaperit muodostavat varaston, jonne niitä ostetaan ja josta niitä myydään. Liikevaihdoksi luetaan kaikki myynnit, ei siis pelkkiä voittoja.
Jotta arvopapereita voi kirjata vaihto-omaisuuteen, on ne täytynyt ostaa myytäväksi tarkoitettuna ja myös selkeästi voitontavoittelumielessä. Jos arvopaperit ovat vain väliaikainen säilytyspaikka tilillä makaavalle käteiselle ja yhtiön liiketoiminta on jotain muuta, puhutaan rahoitusomaisuusarvopapereista.
KPL 4:3: “Taseen vastaavien erät jaetaan pysyviin ja vaihtuviin käyttötarkoituksensa perusteella. Pysyviä ovat erät, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa jatkuvasti useana tilikautena. Muut vastaavien erät ovat vaihtuvia.”
Lain mukaan vaihtuviin vastaaviin, johon myös vaihto-omaisuus kuuluu, tulisi kirjata vain EI usealle tilikaudelle tarkoitetut erät. Arvopaperikauppa on usein luonteeltaan sellaista, että saman tilikaudenkin sisällä myytäväksi tarkoitetut arvopaperit myydään ainoastaan tiettyjen olosuhteiden toteutuessa. Jos toivotut olosuhteet eivät toteudu, myös myynti luonnollisesti viivästyy. Haen tässä sitä, ettei vaihto-omaisuuteen kirjattuja arvopapereita ole pakko myydä tietyn ajan sisällä, jotta ne voisivat olla vaihto-omaisuutta.
Sen sijaan jos arvopaperi ostetaan alunperinkin ilman aikomusta myydä sitä lähitulevaisuudessa, tulisi se kirjata eri ryhmään. Poikkeuksena myös tilanteet, joissa sijoitusyhtiöllä on suuri omistus sijoituskohteesta tai vaikutusvaltaa sen toimintaan. Tällöin puhutaan käyttöomaisuusosakkeista tai pääomasijoitustoiminnasta.
Jos sijoitusyhtiö harjoittaa arvopaperikauppaa, joka luonteeltaan soveltuu vaihto-omaisuuden kaupaksi, kannattaa tätä menettelyä yleensä myös käyttää. Arvonalenemisten kirjaaminen kuluksi (tästä tarkemmin alempana) sekä kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
KIRJANPIDOLLINEN KÄSITTELY
Arvopaperit käsitellään kirjanpidossa samaan tapaan kuin muukin vaihto-omaisuus. Yleensä kauppojen kirjaamiseen käytetään vaihto-omaisuusryhmän tilejä “Arvopapereiden ostot” ja “Arvopapereiden myynti”. Ostot pienentävät tulosta ja myynnit vastoin nostavat.
Kolmas tili on “Varaston arvonmuutos”, jonka avulla oikaistaan tase vaihto-omaisuusryhmän arvopapereiden osalta tilinpäätökseen. Arvostusperiaatteista lisää alla. Jos edellisessä tilinpäätöksessä arvopaperivaraston arvo on ollut vaikkapa 100.000€ ja nyt se on 150.000€, nostetaan sen tasearvo 150.000 euroon kirjaamalla varaston muutosta 50.000€. Varaston muutoksella on suora tulosvaikutus: varaston arvonnousu on tuloa ja lasku kulua.
Arvostusperiaatteet
Hankintahinta tai alempi (KPL 5:2)
Yleisin tapa pienillä sijoitusyhtiöillä on arvostaa arvopaperit tilinpäätöksessä Kirjanpitolain luvun 5 pykälän 2 mukaisesti:
“rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen käypä markkinahinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä”
Lähtökohtana on siis hankintahinta, mutta jos tilinpäätöspäivän markkina-arvo on hankintahintaa alempi, niin silloin käytetään sitä. Nämä arvonalenemiset pienentävät yhtiön tulosta varastonmuutoksen kautta, joka on myös verotuksessa vähennyskelpoista. Seuraavassa tilinpäätöksessä katsotaan taas tilinpäätöspäivän markkina-arvoa ja samaa alkuperäistä hankintahintaa ja valitaan näistä pienempi.
Arvopapereita käsitellään ostoerittäin ja yleensä FIFO-periaatteen mukaan. FIFO:sta voi poiketa vain, jos pystyy osoittamaan, että myy juuri tiettyjä ostoeriä. Näin voi tehdä esim. numeroitujen osakkeiden kanssa pienemmissä listaamattomissa yhtiöissä, mutta pörssiarvopapereiden kohdalla tämä ei ainakaan piensijoittajille taida olla mahdollista.
Käypä arvo (KPL 5:2a)
Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena. Pörssinoteeratuilla arvopapereilla käypä arvo on markkina-arvo, listaamattomilla poikkeama hankintahinnasta täytyy todeta jollain muulla tavalla.
Jos haluaa minimoida yhteisöveroja, tässä menettelyssä harvoin on mieltä, koska myös “realisoitumattomat” arvonnousut tuloutuvat. Jos verot eivät kuitenkaan syystä tai toisesta haittaa, on tämä menettely toki selkeämpi ja helpompi, FIFO-periaatteellakaan ei ole virkaa. Joissain tapauksissa myös halutaan, että tase antaa ajantasaisen kuvan sijoitusten arvosta, jolloin käypään arvoon kirjaaminen tulee kyseeseen.
Haaveiletko omasta sijoitusyhtiöstä? Katso Tilitoimisto Helsinki Sampsanon sijoitusyhtiön perustamispaketti.
Kiitos hyvästä blogista!
Miten näkisit vertaislainojen käsittelyn taseessa ja tuloslaskelmassa?
Itse tulkitsen, että jos lainoihin sijoittaminen kuuluu sijoitusyhtiön pääasiallisiin tulonlähteisiin, niin niistä saatava korkotuotto tulisi lukea mukaan liikevaihtoon, eikä rahoitustuottoihin.
Joissain palveluissa lainoilla voi käydä myös kauppaa jälkimarkkinoilla. Tulkitsisin itse niin, että tällöin myös pidempiä, yli yhden tilikauden mittaisia lainoja voi laittaa vaihto-omaisuuteen, mikäli niitä on tarkoitus myydä kesken laina-ajan.
Mitä mieltä olet, olenko hakoteillä?
Moi ja kiitos hyvästä aiheesta! Vertaislainoista onkin tullut jonkin verran kysymyksiä.
Mielestäni kiteytät asian hyvin. Juuri noin itsekin ajattelen.
Voisitko jotenkin avata tätä lausetta tarkemmin:
“kätevämpi kirjanpito ja veroilmoittaminen etenkin suurempien transaktiovolyymien kohdalla ovat selkeitä etuja muihin vaihtoehtoihin verrattuna”
Millä tavalla kirjanpito on kätevämpää (vs. rahoitusomaisuus)?
Osaatko myös tarkentaa mitä eroa veroilmoittamisessa on?
Moi! Ajattelin tuota kirjoittaessani, että vaihto-omaisuuden kirjanpito on kätevämpää, koska ostoja ja myyntejä ei tarvitse kohdistaa toisiinsa. Riittää kun listaa tilinpäätöshetken omistukset ostoerittäin FIFO-mukaisesti, jonka saa yleensä suoraan välittäjän raportilta. Jälkeenpäin ajateltuna tuon saman pystyy varmasti toteuttamaan esim. taulukon avulla myös rahoitusomaisuuden kohdalla, joskin joutuu vähän enemmän kikkailemaan.
Jos veroilmoituksen tekee OmaVeron lomakkeen kautta, täytyy rahoitusomaisuusarvopaperiomistukset eritellä. Tässäkin varmaan pystyy soveltamaan esim. syöttämällä koko summan ja laittamalla listan omistuksista liitteeksi.
Moi ja kiitos selkeästä blogikirjoituksesta!
Miten yhtiön vaihto-omaisuusosakkeista saamat osingot luokitellaan tilinpäätöksessä? Ovatko ne rahoitustuottoja vai suoraan liikevaihtoa?
Moi! Ovat liikevaihtoa tilinpäätöksessä. Veroilmoituksessa ne tulee kuitenkin tästä poiketen ilmoittaa rahoitustuottojen alla, koska veroilmoituslomakkeella ei ole liikevaihdon alla mahdollisuutta eritellä osinkoja.
Hei. Kiitoksia kirjoituksesta. Miksei sitten kirjaisi osinkoja suoraan rahoitustuottoihin jo kirjanpidossa sekä tilinpäätöksessäkin, jos ne veroilmoituksessa täytyy kuitenkin siellä ilmoittaa? Tuloslaskelmassa näkyvät alempana ja jäävät ebitda/ebit:iä laskiessa pois, mutta haittaako se?
Itse olen kirjannut liikevaihdon alle koska ovat suoraan vaihto-omaisuudesta irtoavia tuottoja. Näin minun mielestä tulee paras kuva. Toisaalta joutuu sitten veroilmoituksessa erottelemaan eli siinä mielessä sinun ehdotus ois helpompi. Eipä taida useinkaan olla suurta merkitystä kumminko kirjaisi.
KPL 5:2 a § (30.12.2015/1620)
Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto
Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetystä poiketen johdannaissopimukset ja muut rahoitusvälineet voidaan merkitä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia standardien soveltamisesta tai niiden soveltamiseen perustuvista lisävaatimuksista tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esittäville tiedoille.
“Harvinaisempi menettely on arvostaa vaihto-omaisuusarvopaperit kaikissa tapauksissa käypään arvoon. Tällöin kaikki arvonmuutokset (positiiviset ja negatiiviset) ovat EVL 27e §:n nojalla veronalaisia ja vähennyskelpoisia. Arvonmuutos toteutuu tässäkin varastonmuutoksena”
Vaihto-omaisuusarvopaperi ei liene rahoitusväline / rahoitusomaisuusarvopaperi. Tämän kohdan voisitte tarkistaa / varmistaa sinänsä hyvästä ja mielenkiintoisesta kirjoituksesta.
Kiitos kommentista, varmistan ja palaan asiaan
Hei, kyselin asiasta itseäni viisaammilta. Heidän käsityksensä oli, että noudatettaessa KPL 5:2a §:ää, on mahdollista arvostaa myös vaihto-omaisuus käypään arvoonsa. Näin ollen vaihto-omaisuudessa olevat rahoitusinstrumentit täyttäisivät rahoitusvälineen määritelmän.
Kiitos varmistuksesta.
Tuplavarmistin vielä asian Leena Rekola-Niemiseltä, joka on KILA:n jäsen. Leena kuittasi, että asia on niin kuin sanoit ja viittasi KILA:n lausuntoon 2016/1961.
http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/717602942eb71ebdc22570210049e02b/6651d61940ba0c1fc2258076004278ef?OpenDocument
Kiitos tuplavarmistuksesta!
Hei! Tyhmä kysymys, mutta olen aloittelija näissä jutuissa. Otetaanko arvopaperin nousua ja laskua arvioitaessa huomioon aikaisempina vuosina omistettujen osakkeiden myynti? Eli jos minulla oli varastossa kolmea eri osaketta viime vuonna ja tänä vuonna yhdet osakkeet on kokonaisuudessaan myyty pois. Otanko silloin huomioon vain kahden edellisen osakkeiden arvot varastoa laskiessani? Vai koko edellisen vuoden varaston?
Moi! En tiedä pääsenkö nyt kiinni kysymykseesi, mutta yritän vastata. Tilinpäätöspäivälle tehdään varastoinventaario, jossa listataan tilinpäätöspäivänä omistetut osakkeet ja arvostetaan ne.
Miten tulisi kirjata kirjanpitoon, jos 2020 olen ostanut listaamattoman yhtiön osakkeita 990 eurolla ja 2021 myyn osakkeet 13 000 eurolla?
An arvopapereiden osto per kassa ?
an kassa per arvopapereiden myynti per varaston muutos?
Olettaen, että näitä käsitellään vaihto-omaisuutena, esim. seuraavasti:
Kassa +13000
Arvopapereiden myynti -13000
Vaihto-omaisuus -990
Varaston muutos (ostojen ryhmässä) +990
Kiitos, noinhan se täytyy tietysti laittaa.