Hei, olen Tuomas Paananen, sijoitusyhtiö Tamado Investments Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Tamado perustettiin vuonna 2013 ja sillä on tänä päivänä yli 80 osakasta.

Viime aikoina olemme saaneet paljon yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat perustaa sijoitusyhtiön, johon voisi ottaa mukaan ulkopuolisia sijoittajia. Apua tarvitaan yleensä verotukseen, kirjanpitoon sekä yleiseen osakeyhtiön hallintoon liittyen, mutta hankalin asia ja kynnys perustamiselle tuntuu olevan oikeanlaisen osakassopimuksen laatiminen. Ratkaisuksi tähän tarpeeseen olemme blogin pääkirjoittajan Sampsan kanssa luoneet tuotepaketin.

Kirjoitan blogissa aiheesta vieraskynällä. Aloitan asiatekstillä osakassopimuksesta, jotta saatte kuvan mistä siinä on kyse. Sen jälkeen tulemme lähiaikoina julkaisemaan Tamadon tarinan – miten kaikki alkoi ja miten tähän on tultu. Uskon sen havainnollistavan asiatekstiä paremmin, miten ulkopuolisia sijoittajia mukaan ottavaa sijoitusyhtiötä pyöritetään.

 

ASETELMA

Viime aikoina on ollut paljon kiinnostusta perustaa sijoitusyhtiö, johon myös ulkopuoliset pääsisivät sijoittamaan. Ulkopuolisilla tarkoitan muita kuin perhettä tai lähimpiä yhtiökumppaneita. Sijoittajia voisi olla kymmeniä tai jopa satoja, miksei enemmänkin. 

Tavanomainen kuvio on seuraava. Henkilöllä tai pienellä ryhmällä on sijoitusstrategia, esim. osaketreidaus, asuntosijoittaminen tai vaikkapa metsäsijoittaminen, jota he toteuttavat menestyksekkäästi. Ulkopuoliset henkilöt haluaisivat kanssasijoittajiksi samaan strategiaan. Jotta sijoitusosaamista omaava henkilö/ryhmä hyötyisi kuviosta, täytyy heidän saada palkkiota sijoitusten sekä yhtiön hallinnoinnista. Samoin yhteisten pelisääntöjen merkitys korostuu yhtiön hallinnossa.

Kuvion voi toteuttaa perustamalla osakeyhtiön, jossa nämä kanssasijoittajat ovat osakkaana. Uusia oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja sijoittajia saa mukaan järjestämällä osakeanteja esim. muutaman kerran vuodessa. Järjestely ei välttämättä vaadi Finanssivalvonnan toimilupaa, koska yhtiö ei hallinnoi muiden varoja, vaan sijoittaa yhtiön omia rahoja ja osakkaat omistavat sijoitusyhtiön osakkeita. Toimilupa saatetaan tarvita, jos sijoitusyhtiötä mainostetaan julkisesti. 

Kuvio on kirjanpidollisesti ja verotuksellisesti melko suoraviivainen. Haastavin osuus on yhtiön sisäisten pelisääntöjen luominen. Kun on paljon omistajia, on myös paljon erilaisia skenaarioita ja erilaisia ihmisiä. Tavoitteina sijoitusyhtiön osakassopimuksen laadintaan ovat ainakin:

  • Reiluus
  • Selkeys
  • Yksiselitteisyys erilaisissa tilanteissa
  • Toimivuus alun jälkeen myös isommalla sijoittajajoukolla
  • Turhan byrokratian minimointi operatiivisesta sijoitustoiminnasta
  • Osakkaiden yhteinen näkemys yhtiön tulevaisuudesta

 

OSAKASSOPIMUS

Osakassopimuksen paketoinnista on vastuussa sijoitusyhtiötä perustamassa oleva henkilö tai henkilöt. Siksi se on mietittävä valmiiksi etukäteen eli ennen kuin mahdollisia pääomasijoituksia haetaan yhtiöön. Potentiaaliset osakkaat haluavat tietää, millaiseen yhtiöön ja millaisin ehdoin he ovat sijoittamassa. Kommunikaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa heti alusta asti – se helpottaa tulevaisuudessa huomattavasti. Samoin se voi jo alkuun karsia sijoittajista pois ne, joille kyseinen sopimus- ja hallintomalli ei sovi. Tämä taas on pitkässä juoksussa kaikkien etu. Osakassopimuksen muuttaminen jälkikäteen, varsinkin usealla kymmenellä osakkaalla, on haastavaa. Sopimuksen jatkuva muuttaminen ei myöskään anna kovin ammattimaista kuvaa yhtiön pyörittämisestä.

Kun kyseessä on nimenomaan sijoitusyhtiö, jossa roolit jakautuvat kärjistäen kahteen: 1. operatiivista toimintaa pyörittävät henkilöt 2. sijoittajat, tulee sopimuksessa ottaa kantaa moniin asioihin. Roolitus luo myös useamman vastuu-velvollisuus-suhteen kuin yksinkertaisempi omistajarakenne:

  • Operatiiviset osakkaat suhteessa sijoittajaosakkaisiin
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa yhtiöön
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa yhtiöön
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa toisiinsa
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa toisiinsa
  • Operatiiviset osakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin
  • Sijoittajaosakkaat suhteessa kolmansiin osapuoliin 

Tämänkaltaisessa sopimuksessa on hyvä ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten päätöksenteko ja hallinto järjestetään eli kuka päättää mistäkin?
  • Miten operatiivista työtä tekevät henkilöt palkitaan työstään?
  • Kenellä on oikeus ostaa yhtiön osakkeita?
  • Miten yhtiön osakkeen arvonmääritys tehdään?
  • Mihin hintaan missäkin tilanteessa yhtiön osakkeita voi ostaa tai myydä?
  • Millaisilla summilla yhtiöön voi sijoittaa?
  • Miten otetaan kantaa listaamattoman yhtiön likviditeettiriskiin?
  • Mitä velvoitteita osakkailla tai yhtiöllä on?
  • Miten toimitaan, jos osakas kuolee/eroaa puolisostaan/on jakamassa perintöä?
  • Millaiset tiedonsaantioikeudet kenelläkin on?
  • Millaisia rahoitusvelvollisuuksia osakkailla on?
  • Millainen osingonjakopolitiikka on optimaalisinta?
  • Miten operatiivista osakkaita tai perustajia suojataan sopimusteknisesti esim. äänivallan menettämiseltä?
  • Miten sopimuksen muutoksista päätetään?
  • Millaisia etuoikeuksia joillakin ryhmillä on esim. lunastuslauseke?
  • Miten mahdollisissa sopimusrikkomustilanteissa toimitaan?
  • Miten kirjataan yhtiön mahdollinen pitkän aikavälin exit-strategia?
  • Miten mahdollisessa yrityskauppatilanteessa päätetään yhtiön myynnistä?
  • Miten sopimustekniset asiat jaetaan osakassopimuksen ja yhtiöjärjestyksen välillä?

Olemme huomanneet, että kyseisen sijoitusyhtiön rakenteen luominen on haastavaa, vaikka yrittäjä- ja osakassopimustaustaa olisi takana useitakin vuosia tai vuosikymmeniä. 

 

Tässä vielä muutamia käytännön vinkkejä:

  • Käytä ulkopuolisen, sijoitusyhtiötä oikeasti rakentaneen, asiantuntijan apua. Säästät valtavasti aikaa, harmaita hiuksia ja todennäköisesti saat käytännönläheisemmän ja reaalimaailmassa testatun sopimuksen kuin, jos menet suoraan lakimiehen puheille.
  • Hoida alusta asti osakassopimusten allekirjoitukset sähköisesti ja dokumentoi ne huolella. Tee hyvästä dokumentinhallinnasta tapa – kiität itseäsi myöhemmin.
  • Ajattele sopimusta tehdessäsi 5-20 vuoden päähän äläkä pelkästään tätä hetkeä
  • Muista, että 100% ihmisistä et voi miellyttää – sinä olet vastuussa osakassopimuksen ja sitä kautta yhtiösi pelisääntöjen laatimisesta. Yhtä lailla muilla on oikeus jättäytyä kelkastasi pois.
  • Rahoitusta kerätesässi mieti muutakin kuin sijoittajalta tulevia euroja: ovatko arvonne yhteneväiset, tuoko sijoittaja pöytään jotain muutakin kuin rahaa?
  • Muista ajatella sopimusta monesta näkökulmasta: omastasi, yhtiön, nykyisen osakkaan sekä potentiaalisen tulevaisuuden osakkaan
  • Muista kommunikaation tärkeys!

 

Mikäli aiheesta keskusteleminen ja asiantuntijan mielipiteet kiinnostavat, katso osakassopimuspakettimme

 

Tuomas Paananen, Tamado Investments Oy:n 
toimitusjohtaja ja perustajajäsen  

tuomas.paananen@tamado.fi
050 323 6363