Virtuaali- tai kryptovaluutat ovat kovassa buumissa. Monet ovat saaneet suuria voittoja, jotka pitäisi nyt kevään aikana ilmoittaa verottajalle. Kirjoitankin tänään kaupankäynnin kirjanpidosta sekä verotuksesta. Tekstistä tuli totuttua pidempi, koska halusin sisällyttää henkilön ja osakeyhtiön samaan, jotta vertailu olisi helpompaa. Mukana on myös hieman kärjistetty esimerkki siitä, miten verotus voi kohdella henkilösijoittajaa kaltoin, jos ei ole tarkkana.

Valitsin termin “virtuaalivaluutta”, jolla tarkoitetaan kaikkia virtuaalimaailman hyödykkeitä, siis coineja, tokeneita ym. Näin siksi, koska tällä hetkellä käsitykseni mukaan niitä pidetään verotusmielessä vastaavina. Tulevaisuudessa hyvin todennäköisesti asiaan tulee muutoksia, jolloin tämä kirjoitus vanhenee. Teksti perustuu Verohallinnon ohjeistukseen “Virtuaalivaluuttojen tuloverotus” (28.8.2013).

 

VEROFAKTAT

  • Yksityishenkilö ei voi verotuksessaan vähentää virtuaalivaluuttakaupan tappioita, koska tuloverolaissa virtuaalivaluuttakauppojen kohdalla ei sovelleta omaisuuden luovutusvoittojen verottamista koskevia säännöksiä, kuten esim. osakekaupoissa.
  • Osakeyhtiö voi vähentää verotuksessaan virtuaalivaluuttakaupan tappiot, jos yrityksen sijoitustoiminta täyttää arvopaperikauppaa koskevat edellytykset (jatkuvuus, suunnitelmallisuus, aktiivisuus, taloudellisen riskin ottaminen).

 

Henkilöverotus

 

Henkilöpuolella sekä yhtiön TVL-tulolähteessä sovelletaan tuloverolakia, joka ei rinnasta virtuaalivaluuttoja arvopapereihin eikä valuuttoihin, vaan niitä käsitellään “luonteeltaan muuna, erikseen määrittelemättömänä ja sen käyttäjien välisenä sopimuksena”. Jos virtuaalivaluuttaa X ostaa hintaan 10 ja myy hintaan 15, muodostuu verotettavaa tuloa 5. Jos sen sijaan ostaa hintaan 10 ja myy hintaan 5, tappiota 5 ei vahvisteta eikä saa vähentää verotuksessa. Tähän asti kuvio on selkeä, joskaan ei treidaajalle kovin suosiollinen.

“Virtuaalivaluutan muuntaminen oikeaksi valuutaksi realisoi virtuaalivaluutan arvonmuutoksen verotuksen. Positiivista arvonousua voidaan pitää varallisuuden kerryttämänä tulona, jolloin arvonnousu verotetaan muuna pääomatulona. Arvonmuutosta laskettaessa katsotaan virtuaalivaluuttaa käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on sitä hankkinut, jos hän ei muuta näytä.”

Mielestäni looginen tapa laskea voitot/tappiot sekä tasearvot on euromääräisen hankintamenon siirtäminen FIFO-periaatteen mukaisesti virtuaalivaluuttojen välisissä kaupoissa. Koska kaikki ostot ja myynnit tulee kohdistaa toisiinsa, käy kirjanpito suuremmissa volyymeissa äkkiä hyvin työlääksi. En osaa arvioida, kuinka suuri työ olisi koodata automaatti tätä varten, siinäpä jollekin tehtävä! Teen mielelläni yhteistyötä jos joku koodaustaitoinen innostuu.

 

VERTAILUKELPOINEN ESIMERKKI (henkilö)

  1. Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  2. Ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä. Tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15k€.
  3. Myydään 4kpl bitcoinia hintaan 12k€/kpl, yhteensä 48.000€.
  4. Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 8k€/kpl, yhteensä 40.000€
  5. Sitten tapahtuu jotain ja bitcoin menee hintaan 1.000€ ja ether 200€. Kaikki loput virtuaalivaluutat myydään.

 

Kirjaukset:

  1. Osto 10.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 10.000€, 2.000€/kpl) (omistukset: 5kpl bitcoin)
  2. Vaihto 1kpl bitcoin -> 10kpl ether (Vaikka kaupan arvo on 15.000€, etherien hankintahinnaksi siirtyy 2.000€, eikä bitcoinin 13.000€ arvonnousu tuloudu tässä vaiheessa) (omistukset 4kpl bitcoin, 10kpl ether)
  3. Myynti 4 bitcoin -> 48.000€ (myyntihinta 48.000€ – hankintahinta 8.000€  = voittoa 40.000€) (omistukset: 48.000€, 10kpl ether)
  4. Osto 40.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 40.000€, 8.000€/kpl) (omistukset: 8.000€, 5kpl bitcoin, 10kpl ether)
  5. Myynti 5 ether -> 1.000€ (myyntihinta 1.000€ – hankintahinta 2.000€ = tappiota 1.000€) (omistukset: 9.000€, 5 kpl bitcoin)
  6. Myynti 5 bitcoin -> 5.000€ (myyntihinta 5.000€ – hankintahinta 40.000€ = tappiota 35.000€) (omistukset: 14.000€)

 

Verot:

  • Voitot 40.000€, josta maksetaan pääomatuloveroa 12.400€, olettaen ettei muita pääomatuloja ole
  • Tappiot 36.000€, joita ei saa vähentää
  • Käteen jää 14.000€ – verot 12.400€ = 1.600€

———————–

Toki tässä esimerkissä sankarimme on tehnyt kyseenalaisia muuveja, etenkin myymällä lopussa huomattavasti tappiolla olevat virtuaalivaluutat ja tuhoamalla näin mahdollisuuden vähentää hankintahinnat potentiaalisista tulevaisuuden voitoista. Mutta fakta on se, että tappioiden vähennyskelvottomuus rajoittaa vahvasti kaupankäyntiä estämällä vaihdon fiat-valuutaksi ilman veroseuraamusta. Toiseksi, tappioiden vähennyskelvottomuus ei kannusta uusia sijoittajia virtuaalivaluuttamarkkinoille.

 

Osakeyhtiön verotus

 

Jos yhtiön virtuaalivaluuttakauppa yhdessä mahdollisen muun arvopaperikaupan kanssa täyttää ylhäällä kohdassa “VEROFAKTAT” mainitut edellytykset, käsitellään virtuaalivaluuttakauppa vaihto-omaisuutena, kuten muukin arvopaperikauppa. Sovelletaan lakia elinkeinotulon verottamisesta ja säännöt ovat melko selvät. Voit lukea vaihto-omaisuusarvopaperikaupasta lisää aikaisemmasta tekstistä. Kun ostetaan virtuaalivaluutalla toista virtuaalivaluuttaa, on muutama vaihtoehtoinen tapa toimia. HUOM! Seuraavat menettelytavat ovat omia tulkintojani.

 

MENETTELYTAPA 1 (OY)

Toinen tapa on ajatella asiaa kuten henkilöpuolella, jossa voitto/tappio realisoituu vasta kun virtuaalivaluuttaa vaihdetaan takaisin “oikeaksi valuutaksi” tai muuksi verottajan silmissä rahaan verrattavaksi. Erona henkilöverotukseen on se, että realisoituneet/realisoitumattomat tappiot saa vähentää verotuksessa.

 

VERTAILUKELPOINEN ESIMERKKI (OY)

  1. Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  2. Ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä. Tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15.000€.
  3. Myydään 4kpl bitcoinia hintaan 12.000€/kpl, yhteensä 48.000€.
  4. Ostetaan 5kpl bitcoinia hintaan 8.000€/kpl, yhteensä 40.000€
  5. Sitten tapahtuu jotain ja bitcoin menee hintaan 1.000€ ja ether 200€. Kaikki loput virtuaalivaluutat myydään.

 

Kirjaukset:

  1. Osto 10.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 10.000€, 2.000€/kpl) (omistukset: 5kpl bitcoin)
  2. Vaihto 1kpl bitcoin -> 10kpl ether (Vaikka kaupan arvo on 15.000€, etherien hankintahinnaksi siirtyy 2.000€, eikä bitcoinin 13.000€ arvonnousu tuloudu tässä vaiheessa) (omistukset 4kpl bitcoin, 10kpl ether)
  3. Myynti 4 bitcoin -> 48.000€ (myyntihinta 48.000€ – hankintahinta 8.000€  = voittoa 40.000€) (omistukset: 48.000€, 10kpl ether)
  4. Osto 40.000€ -> 5kpl bitcoin (hankintahinta 40.000€, 8.000€/kpl) (omistukset: 8.000€, 5kpl bitcoin, 10kpl ether)
  5. Myynti 5 ether -> 1.000€ (myyntihinta 1.000€ – hankintahinta 2.000€ = tappiota 1.000€) (omistukset: 9.000€, 5 kpl bitcoin)
  6. Myynti 5 bitcoin -> 5.000€ (myyntihinta 5.000€ – hankintahinta 40.000€ = tappiota 35.000€) (omistukset: 14.000€)

 

Verot:

  • Voitot 40.000€
  • Tappiot 36.000€
  • Yhteensä voittoa 4.000€, josta maksetaan tyhjiössä yhtiövero 800€
  • Nettotulos 3.200€, eli käteen jää verojen jälkeen 13.200€

 

 

MENETTELYTAPA 2 (OY)

Tässä menettelyssä jokainen transaktio käsitellään kirjanpidossa euron kautta, vaikka todellisuudessa virtuaalivaluuttojen välisissä kaupoissa euroja ei olla saatu. Jos Bitcoinilla ostetaan ethereitä, käsitellään se siis bitcoinin myyntinä euroiksi ja etherien ostamiseksi euroilla. Tämä tapa on kirjanpidollisesti selkeä ja vastaa pitkälti arvopaperikaupan kirjanpitoa sekä verotusta. On mahdollista, että tulevaisuudessa menettelytapa 1, jossa veronmaksua voidaan siirtää, ei ole enää sallittua. Negatiivista tässä tavassa on se, että voitto/tappio realisoituu jokaisessa virtuaalivaluuttojen välisessä kaupassa, jota ei toisessa menettelytavassa tapahdu. Kuten muussa arvopaperikaupassa, arvonnousut eivät kuitenkaan tuloudu ennen luovutusta, mutta arvonalenemiset vähennetään.

 

Esimerkki:

  1. Ostetaan 1kpl bitcoinia hintaan 10.000€.
  2. Myöhemmin ostetaan 1kpl bitcoinilla 10kpl etheriä – tässä vaiheessa yhden bitcoinin arvo on 15.000€.

 

Kirjaukset:

  1. Osto 10.000€ -> 1kpl bitcoin
  2. Myynti 1kpl bitcoin -> 15.000€
  3. Osto 15.000€ -> 10kpl ether

——————

Tässä menettelytavassa kirjanpito on toteutettavissa suurissakin volyymeissa näppärästi esim. taulukkolaskennan avulla, kunhan kaupoista saa asianmukaiset raportit ja jokaiselle kaupalle saadaan helposti johdettua euromääräinen arvo. Ostoja ja myyntejä ei tarvitse kohdistaa, kunhan tilinpäätökseen saadaan johdettua omistusten tase-arvon FIFO-periaatteen mukaisesti. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös käypää arvoa (KPL 5:2a), jolloin tasearvot ovat markkina-arvoja ja myös realisoitumattomat arvonnousut tuloutuvat tilinpäätöksessä. Menettelytapoja ei voi muuttaa tapahtuma- eikä tilikausikohtaisesti, vaan pitäisi valita yksi tapa jota käyttää vuodesta toiseen. Käsittelytavan muuttaminen vaatii perusteluita, esim. muutoksia toiminnassa.

 

 

Haaveiletko omasta sijoitusyhtiöstä? Katso Tilitoimisto Helsinki Sampsanon sijoitusyhtiön perustamispaketti.

 

 

LÄHDE

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen_tuloverotu/