Holding-yhtiöllä eli hallintayhtiöllä tarkoitetaan yleensä osakeyhtiötä, joka omistaa passiivisesti yhtä tai useampaa toista yhtiötä. Tässä tekstissä keskitytään pienemmän mittakaavan tilanteeseen, jossa listaamaton yhtiö omistaa toisia listaamattomia yhtiöitä. Pörssikauppaa ja muuta aktiivista sijoitustoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat siis tämän tarkastelun ulkopuolella. Jos yhtiö taas omistaa toisia listaamattomia yhtiöitä, mutta on aktiivisesti mukana niiden kehittämisessä, puhutaan pääomasijoitusyhtiöstä, joille on muutamia erityissääntöjä verotuksessa.

Miksi sitten hallita listaamattomia osakeomistuksia holding-yhtiön kautta eikä suoraan henkilökohtaisena omistuksena? Haluan painottaa, että holding-yhtiön mielekkyys riippuu useasta tekijästä ja jokaista tilannetta on harkittava erikseen. Tämän tekstin tarkoituksena on käydä läpi yleisimpiä tilanteita ja antaa eväitä arviointiin.

Yhtiövero on 20% ja henkilön pääomatulovero 30-34% eli siinä on heti eroa, sijoitusten tavoitteena kun on kuitenkin saada aikaan tuloa, joka sitten myös verotetaan ennemmin tai myöhemmin. Kun rahaa tuloutuu holding-yhtiöön, ovat rahat kuitenkin vasta yhtiön omistuksessa. Jos raha halutaan ulos yhtiöstä, menee siitä lisää veroa; vähemmän veroa jos ulospumppaus on hidasta ja enemmän jos rahat nostetaan ulos nopeasti. Jos siis kaikkia rahoja ei tarvitse saada heti omaan käyttöön vaan ne voidaan sijoittaa uusiin kohteisiin, pystyy yhtiöllä tekemään verosäästöä pitkässä juoksussa hyödyntämällä osittaista korkoa korolle -ilmiötä.

 

MYYNTIVOITOT

Jos voitot koostuvat omistettujen osakkeiden myynnistä, on henkilöomistajalla mahdollisuus käyttää myyntivoittoveroa laskettaessa hankintahintana hankintameno-olettamaa eli 20% myyntihinnasta tai 40% jos osakkeet on omistettu yli 10 vuotta. Etu on erittäin relevantti, koska usein myytyjen osakkeiden hankintahinta on olematon, varsinkin jos omistajana on oltu perustamisvaiheesta asti. Yksityisomisteisen yhtiön on myös mahdollista myydä pelkkä liiketoiminta yhtiön sisältä, jolloin myyntivoitto tuloutuu yhtiölle, eikä omistajille. Tällöin rahojen jakaminen henkilöomistajille ilman suuria veroja on kuitenkin hidasta.

Jos tuotot tulevat pelkkien osakemyyntien kautta, ja omistusaika on pitkä, yksityisomistuksen ja holding-yhtiön kautta omistamisen mielekkyyden välillä on harvoin suurta eroa. Holding-yhtiön toimii paremmin pääomasijoitustoiminnassa, jossa omistusajat ovat suhteellisen lyhyitä, eikä hankintameno-olettamasta saa hyötyä. Tällöin 20% yhteisövero on vertailukelpoinen 30-34% pääomatuloveroprosentin kanssa ja säästöä kertyy.

 

OSINGOT

Jos omistettavat listaamattomat yhtiöt maksavat suuren osan tuloksestaan ulos osinkona, tarjoaa holding-yhtiön kautta omistaminen selkeää veroetua. Listaamattomasta yhtiöstä saadut osingot ovat yhtiölle verovapaata tuloa, eli niistä ei makseta edes yhtiöveroa. Jos omistukset sen sijaan ovat suorassa henkilöomistuksessa, maksetaan osingosta kevyttä pääomatuloveroa(7,5-8,5%) niin kauan, kun osingon määrä ei ylitä 8% maksavan yhtiön nettovarallisuudesta. Jos osinkojen jako on tällä tasolla, holding-yhtiöstä ei ole paljoa etua.

Jos omistajana on henkilö ja omistettava yhtiö maksaa vuosittain esim. 50% nettovarallisuudestaan ulos osinkona, tulee 8% ylittävä osuus eli 42% nettovarallisuudesta verotettavaksi 75 prosenttisesti ansiotulona, joka käy äkkiä kalliiksi. Tällainen tilanne voi olla edessä vuosittain liiketoimintayhtiöllä, joka tekee pienellä pääomalla korkeaa tulosta, kuten vaikkapa lääkäriasemalla tai IT-talolla. Suuret osingot nettovarallisuuteen verrattuna voidaan jakaa myös silloin, kun omistettava yhtiö myy omistuksiaan ja voitot halutaan jakaa ulos omistajille. Lisäksi henkilöomistajalle osinkovero nousee, jos vuotuiset osingot ovat yli 150k€, ylittävältä osalta tulo on 85% pääomatuloa.

Tilanteessa, jossa liiketoimintaa harjoittavan yhtiön olisi mielekästä maksaa osinkoja yli 8% nettovarallisuudesta, mutta omistajina on sekä yksityishenkilöitä, että holding-yhtiöitä, voidaan joutua ristiriitaiseen tilanteeseen. Yksityisomistajat saattavat haluta pitää osingot korkeintaan 8% nettovarallisuudesta pitääkseen osinkoverotuksensa matalana. Tällöin raha kertyy liiketoimintayhtiöön ja yhteisomistuksessa oleva raha tulisi sijoittaa jollain kaikille sopivalla tavalla, rahoja kun ei voida eritellä yhtiön sisällä. Jos sen sijaan liiketoimintayhtiö jakaisi kaiken ylimääräisen rahan ulos osinkona, saisivat kaikki omistajat sijoittaa rahat oman mielen mukaan. Tässä tapauksessa henkilöomistajat maksaisivat kuitenkin osingoista ylimääräiset verot. Summa summarum: jos listaamattomassa liiketoimintayhtiössä on useita omistajia, selkeästi joustavin järjestely on, että kaikki omistajat ovat (holding-)yhtiöitä.

 

LÄHTEET

Yhteisöt:

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47901/osinkotulojen_verotu5/#4-yhteisöt

Henkilöt:

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakkeet_ja_osingot/osingot_listaamattomasta_yhtiost/

 

Haaveiletko omasta sijoitusyhtiöstä? Katso Tilitoimisto Helsinki Sampsanon sijoitusyhtiön perustamispaketti.